Jooga filosofian alkulähteet ulottuvat noin 3000 vuotta taakse ajanlaskuamme. Harjoituksen kautta voimme tulla tietoisemmaksi sisimmästämme, pystymme mm. kuuntelemaan itseämme paremmin ja energiatasomme nousee, joka yleisesti lisää fyysistä että psyykkistä hyvinvointiamme.
Joogan asento harjoitusta ohjaa syvät rauhoittavat hengitykset ja keskittyminen omaa kehoa kuunnellen. Tämä joogamuoto mm. tuo notkeutta ja voimaa, avaa hengityksen, tasapainottaa ja energisoi, poistaa kuona-aineita, auttaa keskittymään ja rauhoittaa mieltä. Harjoitus niin keholle, mielelle kuin sielulle.
Astanga jooga harjoituksen kulku on systemaattinen, asennot (asanat) yhdistetään toisiinsa tietyssä järjestyksessä, ujjayi nimisen hengityksen ohjaamana. Harjoituksen kulussa käytetään myös ”lukkoja” (bandha) ja katseen kohdistamista (drishti); näiden apuvälineiden kautta voimme kokea hyvin vahvan ja meditatiivisen harjoitteen.
Opetus perustuu vanhaan perinteeseen ja harjoitus tehdään jokaisen omien kykyjen mukaan. "Ohjeita" ja ajatuksia harjoittamiseen tästä linkistä.
Astanga joogan historiasta:
Kirjaimellisesti ”Ashtanga” tarkoittaa kahdeksaa haaraa, jonka Intialainen tietäjä Patanjali loi noin 2200 vuotta sitten. Hänen sanotaan olevan ensimmäinen joogi joka loi systemaattisen tavan harjoittaa joogaa. Patanjalin kirjoittamassa filosofisessa aforismimuotoisessa yoga sutrissa kerrotaan muun muassa näistä kahdeksasta haarasta:
Yama (pidättäytyminen - eettiset asenteet)
* Ahimsa - väkivallattomuus niin teoin, sanoin kuin ajatuksin
* Satya - totuudenmukaisuus
* Asteya - varastamattomuus
* Brahmacharya - kohtuullisuus
* Aparigraha - omistamattomuus
Niyama (asenteet itseä kohtaan ja näiden noudattaminen)
* Shaucha - puhtaus
* Santosha - tyytyväisyys ja onnellisuus ilman ulkoisia tekijöitä
* Tapas - noudattaminen (mm. harjoitus, puhdas ravinto)
* Svadhyaya - opiskelu / tutkiskelu
* Ishvarapranidhana - antautuminen
Asana (asennot)
Pranayama (hengityksen hallinta)
Pratyahara (aistien hallinta)
Dharana (keskittyminen)
Dhyana (mietiskely)
Samadhi (syvä mietiskelyn tila)
Neljää ensimmäistä voidaan harjoittaa ja loput neljä tulevat mahdolliseksi harjoituksen kautta.
Ashtanga Yoga Research Instituutti sijaitsee Mysoren kaupungissa Intaissa. Perustaja on Sri K. Pattabhi Jois (s. 1915 - 2009), joka on maailmalla erittäin tunnettu ja arvostettu astangajoogamestari. Pattabhi perusti instituutin vuonna 1948 opettaakseen ja tutkiakseen astangajoogan menetelmää Yoga Koruntan ja hänen gurunsa oppien mukaisesti. Perimätietojen mukaan Yoga Korunta on satoja vuosia vanha teos, jonka on kerrottu käsittelevän astangajoogan kuusi asentosarjaa ja tarkat tekotavat (mm. hengitysmenetelmät, ja lukumäärät, bandhat, drishtit, terapeuttiset vaikutukset). Tosin Yoga Korunnan on kerrotu tuhoutuneen termiittien ja rottien aikaansaamana. T. Krishnamacharyan on kerrottu olevan viimmeisin joogi, joka on opiskellut teoksen. T. Krishnamacharya oli Pattabhin guru ja näin Pattabhille välittyi Yoga Koruntan sisältö ja opetusmetodi opettajansa suullisen perimätiedon mukaisesti. Tänäpäivänä Rishi Vamanan kirjoittaman Yoga Koruntan joogametodiin voi tutustua Sri K. Pattabhi Joisin perustamassa Jooga Instituutissa Intiassa ja hänen oppilaidensa opetuksissa ja kirjoissa.
Pattabhi korosti, että joogaharjoitus aloitetaan asana harjoituksesta - kehon ja mielen puhdistamissta; luoden näin tasapainoisen perustan pranayaman harjoittamiselle, sekä yaman ja niyaman sisäistämiselle. ॐ
Joogan asento harjoitusta ohjaa syvät rauhoittavat hengitykset ja keskittyminen omaa kehoa kuunnellen. Tämä joogamuoto mm. tuo notkeutta ja voimaa, avaa hengityksen, tasapainottaa ja energisoi, poistaa kuona-aineita, auttaa keskittymään ja rauhoittaa mieltä. Harjoitus niin keholle, mielelle kuin sielulle.
Astanga jooga harjoituksen kulku on systemaattinen, asennot (asanat) yhdistetään toisiinsa tietyssä järjestyksessä, ujjayi nimisen hengityksen ohjaamana. Harjoituksen kulussa käytetään myös ”lukkoja” (bandha) ja katseen kohdistamista (drishti); näiden apuvälineiden kautta voimme kokea hyvin vahvan ja meditatiivisen harjoitteen.
Opetus perustuu vanhaan perinteeseen ja harjoitus tehdään jokaisen omien kykyjen mukaan. "Ohjeita" ja ajatuksia harjoittamiseen tästä linkistä.
Yama (pidättäytyminen - eettiset asenteet)
* Ahimsa - väkivallattomuus niin teoin, sanoin kuin ajatuksin
* Satya - totuudenmukaisuus
* Asteya - varastamattomuus
* Brahmacharya - kohtuullisuus
* Aparigraha - omistamattomuus
Niyama (asenteet itseä kohtaan ja näiden noudattaminen)
* Shaucha - puhtaus
* Santosha - tyytyväisyys ja onnellisuus ilman ulkoisia tekijöitä
* Tapas - noudattaminen (mm. harjoitus, puhdas ravinto)
* Svadhyaya - opiskelu / tutkiskelu
* Ishvarapranidhana - antautuminen
Asana (asennot)
Pranayama (hengityksen hallinta)
Pratyahara (aistien hallinta)
Dharana (keskittyminen)
Dhyana (mietiskely)
Samadhi (syvä mietiskelyn tila)
Neljää ensimmäistä voidaan harjoittaa ja loput neljä tulevat mahdolliseksi harjoituksen kautta.
Ashtanga Yoga Research Instituutti sijaitsee Mysoren kaupungissa Intaissa. Perustaja on Sri K. Pattabhi Jois (s. 1915 - 2009), joka on maailmalla erittäin tunnettu ja arvostettu astangajoogamestari. Pattabhi perusti instituutin vuonna 1948 opettaakseen ja tutkiakseen astangajoogan menetelmää Yoga Koruntan ja hänen gurunsa oppien mukaisesti. Perimätietojen mukaan Yoga Korunta on satoja vuosia vanha teos, jonka on kerrottu käsittelevän astangajoogan kuusi asentosarjaa ja tarkat tekotavat (mm. hengitysmenetelmät, ja lukumäärät, bandhat, drishtit, terapeuttiset vaikutukset). Tosin Yoga Korunnan on kerrotu tuhoutuneen termiittien ja rottien aikaansaamana. T. Krishnamacharyan on kerrottu olevan viimmeisin joogi, joka on opiskellut teoksen. T. Krishnamacharya oli Pattabhin guru ja näin Pattabhille välittyi Yoga Koruntan sisältö ja opetusmetodi opettajansa suullisen perimätiedon mukaisesti. Tänäpäivänä Rishi Vamanan kirjoittaman Yoga Koruntan joogametodiin voi tutustua Sri K. Pattabhi Joisin perustamassa Jooga Instituutissa Intiassa ja hänen oppilaidensa opetuksissa ja kirjoissa.
Pattabhi korosti, että joogaharjoitus aloitetaan asana harjoituksesta - kehon ja mielen puhdistamissta; luoden näin tasapainoisen perustan pranayaman harjoittamiselle, sekä yaman ja niyaman sisäistämiselle. ॐ
